Saturday, 4 July 2009

~LO: now let me tell you~

jippiii!!! Tässä on minun leiska inspiroidu haasteeseen. Leiska ei todellakaan ole mikään erityisen upea design... hih, mutta tekstihän onkin tässä se pääasia minulle. Halusin kirjoittaa itselleni siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.. että kaikki muuttuu paremmaksi. Tuo kuva oli täydellinen tähän. Se oikeastaan kuvaa sitä, mitä ylipaino minulle merkitsee... Tuossa kuvassa minä jäin odottamaan muita, jotka menivät portaita pitkin alas rannalle. Olisin halunnut mennä mukaan, mutta... :(. Eli painon takia moni kiva asia jää tekemättä ja on aina vähän yksinäinen olo. Ainiin, kirjoitin tekstin ihan suoraan vain leiskaan.. en suunnitellut sitä mitenkään. Kirjoitin just sen mitä mielessä oli. Niin on minusta aina parasta.

Yippee!!! Here is my layout for the Finnish challenge blog, inspiroidu. It is not a particularly spectacular design, but the journaling was the most important part in this for me. I wanted to write to myself about what the future will bring.. that everything will be better. This photo was perfect for this layout. It really shows what being overweight means to me.. In that photo I had to stay up to wait for the others while they went down the numerous steps to the beach. I would have loved to have gone down there with them, but... :(. So, there are so many things I miss out on and I always feel lonely. Oh yes, I wrote the journaling directly onto the layout, didn't plan it in any way. Just wrote what was on my mind. That is always the best way, I think.

11 comments:

  1. hieno henkilökohtainen sivu! kiitos kun jaoit sen meidän kanssa. tsemppiä ja iloa elämään, sekä hyvää viikonloppua sinulle laura.

    ReplyDelete
  2. Sisältö tekee tästä niin kauniin sivun! Tosin minä kyllä sanoisin, että jo blogistasikin välittyy tuo sinut täyttävä valo, joten tuskin sinun sen näkymistä tarvitsee odotella, se on sinulla jo! :)

    ReplyDelete
  3. Kaunis teksti ja hieno sivu! Olet rohkea, kun jaoit näin henkilökohtaisen tekstin!

    Ja on muuten hienoa, että kirjoitat suoraan leiskaan. Minulle se on aina todella vaikeaa, pelkään virheitä... Ehkä jatkossa voisi yrittää pyrkiä pois tästä "täydellisyyden tavoittelusta"... :)

    ReplyDelete
  4. This is beautiful, Laura! Sometimes a page just doesn't need anymore... :)

    ReplyDelete
  5. tekis mieli sano niin kun yhdessä mainoksessa "you can do it"
    (jos ei koskaan ole ollu surullinen ei oikeastaan voi tietää mitä on olla iloinen.)
    sivu on upea koska se on niin rohkea.

    ReplyDelete
  6. Hienoa, että osallistuit!!
    Tykkään leiskasta, todella hienoa, että purit siihen omia ajatuksia ja tsemppasit itseäsi! Hyvä Laura!

    ReplyDelete
  7. Juuri tällaista skräppäyksen pitääkin olla: joskus se on keino käsitellä omia tunteita ja ajatuksia ja toiveita.

    Se normaalius on suhteellinen asia. Kaikista ihmisistä (ihan kaikista) tuntuu siltä, että heissä on jotain vialla. Toki se tunne on tavalla tai toisella voitettava, jotta pystyy iloitsemaan (ja vaikka skräppäämään, hih). Uskon kyllä, että sinussa on se ilo. Ja scrapbook-sivujasi on aina kiva nähdä!

    ReplyDelete
  8. Todella upea leiska, mä tykkään sen "synkkyydestäkin" (sopii varmaan niin hyvin mielialaani). Ja todella rohkea nainen olet...

    -merja-

    ReplyDelete
  9. Ihana tarinointi, ihana sivu. Ei aina tarvita hienoja koristeita tekemään upean sivun.

    ReplyDelete
  10. Miten hieno opetus elämästä - ja skräppäyksestä. Kiitos! Voimia, kärsivällisyyttä ja intoa elämänmuutokseen!

    ReplyDelete
  11. Jälleen upea leiska, kaunis paperi ja ihana teksti :) Pitäisi varmaan itsekin tehdä tuollainen leiska missä kannustan itseäni, tekisi varmaan ihan hyvää...

    ReplyDelete

Thank you so much for leaving a message for me! :)
Kiitokset kommentista! :)

Note: only a member of this blog may post a comment.